Opetuksen vai oppimisen suunnittelua?

Voidaanko puhua opetuksen vai oppimisen suunnittelusta? Tästä aiheesta luennoi Katri Aaltonen 12.9.2013 opeopintojen lähipäivillä. Paljastetaan Katrin vastaus heti alkuun: sekä että.

Aaltonen johdatteli aiheeseen esittämällä nelikentän, minkä tarkoituksena oli kuvata asioita, mitkä takaavat johdonmukaisen ja ristiriidattoman toteutuksen; minkätyylisestä oppimisesta on kysymys, mikä on tavoite ja minkätyylinen opetusmenetelmä siihen sopii.

Aaltonen haastoi suunnittelemaan oppijalähtöisesti. Miten suunnitella opetus, jotta mahdollisimman moni opiskelijoista aktivoituu ajattelemaan ja sitä kautta oppimaan? On siis tärkeää valita menetelmät, mitkä tukevat ymmärtämisen lisäämistä. Tärkeää on hypätä opiskelijan saappaisiin ja miettiä suunnitelma opiskelijan näkökulmasta.

Oppimislähtöisessä oppimisympäristössä opiskelijalla tulisi olla oikeasti mahdollisuus kysellä, tutkia, ajatella ja suunnitella, jotta tapahtuu oppimista. Aaltonen puhui Asko Karjalaisen opettajan pedagogisesta ajasta, opiskelijan ajasta ja oppimisen ajasta.  Suunnittelussa tulisi huolehtia, että opetus sisältää aikaa, mikä johtaa oppimiseen. Millä keinoilla saavutetaan oppimistuloksia? Aaltosen mukaan vaikeinta oppimisen suunnittelussa on nimenomaan miettiä keinoja, mitkä johtavat oppimistuloksiin.


Tämän kurssin jälkeen osaat kaiken!

Itselleni antoisin ja opettavaisin osuus oli havaita, että opetuksen tavoitteita määriteltäessä tulisi varmistaa, että opetuksen tavoitteet ovat realistisia ja mitattavissa. Tavoitteet voi avata kolmeen osaan; ydinainekseen, täydentävään ainekseen ja erityisainekseen eli mitä pitää tietää, mitä pitäisi tietää ja mitä on hyvä tietää. Puhutaan ydinaineanalyysista, mikä on hyvä työkalu tavoitteiden rajaamiseen.

Uutta tietoa luennolla oli myös se, että ohjausprosessikin tulee suunnitella.

Tiedon lähteellä

Kävelen syyskuun Ope-opintojen lähipäiviltä kotia kohti. Kampin ostarin mainostaululta paistaa silmään Hesarin mainos: Brassaile tiedolla ja kokeile Hesarin digilehteä kaksi viikkoa ilmaiseksi. Tieto on pääomaa ja kyllä, tiedolla voi myös brassailla. Lukemiseen ja sitä kautta uuden tiedon, pääoman kerryttämiseen myös ryhmäohjaajamme Anu kannusti lähipäivien aamun avauksessa. Mitä enemmän lukee, sitä varmemmaksi tuntee itsensä myös opettajana, oli joku opiskelija kertonut Anulle lukemisen tuomasta ilosta itselleen.

Kaksi päivää lähipäivillä, uuden tiedon lähteellä teki hyvää. Uutta tietoa ja näkemystä sateli erityisesti Katri Aaltosen luennolla opetuksen ja oppimisen suunnittelusta ja luennon jatkoilla ryhmätyössä ja pienryhmäni kanssa käydyissä keskusteluissa.

Katrin luennon sisältö oli osittain tullut tutuksi Kasvatustieteen perusopintojen kirjallisuuden kautta, joista erityisesti Yliopisto-opettajan käsikirjassa käsitellään opetuksen ja oppimisen suunnittelua. Mutta Katrin setistä uutta oli mm. se, että ohjausprosessiakin tulee suunnitella.

Luennon jatkoilla ryhmätyön parissa oli antoisaa päästä jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä käytännön opetuksen suunnittelusta ja käytännöistä. Omassa ryhmässäni oli värikäs porukka hoitoalan opetuksesta, rakennusalaan ja farmasiaan oman edustamani yhteiskunnallisen alan lisäksi.

Oman pienryhmämme kanssa käynnistimme verkostotehtävän valitsemalla kiinnostavan aiheen: mitä hyviä käytäntöjä opimme toisiltamme verkostoituminen suhteen. Alustavat näkemykset saivat kuolan valumaan suupielistä, sillä jokaisella meistä on paljon annettavaa omien erilaisten kokemustemme ja taustojemme kautta.

HEKS ver 0.2

Osaamisalue	Henkilökohtainen tavoitteeni	Keinot ja aikataulu	Arviointi
3.1 Osaamisen tunnistaminen, osoittaminen, kehittymisen suunnittelu ja arviointi	tämän hetkisen osaamiseni analysointi  oppimistavoitteiden kirkastaminen puuttuvien ammatillisen opettajaosaamisalueiden hankkimiseksi harjoittelupaikan löytäminen	oman osaamisen analysointi -> julkaistu blogissa 6.9.2013 HEKSin 1. versio > julkaistu blogissa 6.9.2013  HEKSin 2.versio > julkaistu blogissa 23.9	HEKSin ohjaajakeskustelut, 1. ohjaajakeskustelu käyty 23.9, seuraava tammikuussa 2014 (ajankohta auki)
3.2 Kasvatustieteelliset perusopinnot	kerrata jo aiemmin suorittamat perusopinnot hyödyntää kerrattua tietoa osana opintoja	- Opintojen suorittaminen kesän 2013 ja kesän 2014 aikana	- kurssipalaute
3.3 Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa	oppia hyviä käytäntöjä opettajan ja kouluttajan työhön työelämäverkostoitumisen suhteen	- pienryhmän jäsenten verkostoihin tutustuminen  tavoitteena oppia uusia käytäntöjä (pienryhmätyö) - koulutussuunnitteluun tutustuminen Jollaksessa keväällä 2014	- Jollaksen ja pienryhmän kanssa käytävät palautekeskustelut
3.4 Opetusharjoittelu	saada kokemusta tuntiopettajana toimisesta  ammatillisessa oppilaitoksessa	harjoittelupaikkojen kartoitus syksyn 2013 aikana  harjoittelu tammi-helmikuun aikana 2014 Yhteydenotto syys-lokakuun vaihteessa Haaga-Helian Porvoon toimipisteeseen / Kaija Lindroth	pienryhmän ja ohjaajan kanssa käytävät palautekeskustelut  palautekeskustelut oppilaiden kanssa
3.5 Oppimisen ja opettajan työn tutkiminen ja kehittäminen	- osallistua työelämätarpeita vastaavan koulutustarjonnan ideointiin ja suunnitteluun	-yhteistyö Jollaksen kanssa keväällä 2014	- Jollaksen, pienryhmän ja ohjaajan kanssa käytävät palautekeskustelut
3.6 Syventävä osuus	- oppia soveltamaan opetuksessa uudenlaisia, ajan hengen mukaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä	- yhteistyö Jollaksen kanssa keväällä 2014 - työn tarkempi suunnittelu yhdessä Jollaksen kanssa marraskuussa 2013	- pienryhmän, ohjaajan ja Jollaksen kanssa käytävät palautekeskustelut

Työ- ja toimintaympäristön kehittämistarpeiden tunnistaminen

Työyhteisössäni painottuu kokonaisvaltaisesti myyntitaito-osaaminen olipa kyseessä sisäisen palvelun myyminen eteenpäin omassa yksikössä tai yksiköstä toiseen tai asiakkaan tarpeisiin vastaaminen esimerkiksi käyttötavarakaupan puolella. S-ryhmän koulutuskeskuksen Jollaksen syksyn koulutustarjonnasta löytyy kursseja niin esimiesten perusvalmennukseen, syväjohtamiseen, myyntivalmennuksiin kuin sisäisiin valmennuksiin.

Yksi tavoitteistani on saada kokemusta koulutussuunnittelusta ja tähän liittyen näen Jollaksen tarjoavan minulle mahdollisuuden kehittää ammatillista opettajan osaamistani tarjoutuessani auttamaan tulevaisuuden kurssitarjonnan suunnitteluun ja ideointiin osana opetusharjoitteluani keväällä 2014. Kartoitan Jollaksen tarpeet tarkemmin ja sitä kautta minun on mahdollista tarkentaa ja täsmentää, miten aion yhdistää kehittymistarpeeni ammatillisena opettajana työympäristöni Jollaksen kehittämistarpeisiin. 

Oman osaamiseni analysointi ja tunnistaminen

Koska nykyisessä työssäni en toimi opettajana, nykyisessä työssäni ei näy ohjaus- eikä opetusosaaminen. Mutta nykyisessä työssäni oman alani asiantuntijatehtävässä ylläpidän ja kehitän ammattiosaamistani. Lisäksi partner-asiakkuusvastuuni ylläpitää yhteyksiä työelämään ja matkailualan johtavien yritysten avainhenkilöihin. Tutkivan kehittämistyön alle voi laskea matkailun verkkopalvelun konseptin kehittämisvastuu sisältäen asiakkuuksien kehittämiseen liittyvää suunnittelua. Tämä osa työtäni vaatii tutkivaa kehittämisotetta mukavalla tavalla. 

Koulutusalani, ammatillinen pätevyyteni, ammatillinen opettajan osaamiseniOlen valmistunut kolmesta oppilaitoksesta; Ikaalisten kauppaoppilaitoksessa kansainväliseltä matkailulinjalta, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Porvoon yksikön matkailulinjalta ja Lapin Yliopiston matkailun ja talouden laitokselta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena matkailututkimus, markkinointi ja viestintä.

Opintojeni ohella olen tehnyt töitä yli kymmenen vuoden ajan matkailuelinkeinon parissa erilaisissa tehtävissä Helsingissä, Lapissa, Intiassa, Itävallassa, Kyproksella ja Tanskassa. Matkailualan työtehtävistä ovat tuttuja vastaanottovirkailija, huonesiivooja, aamiaistarjoilija, laskettelukeskuksen rinnetyöntekijä, tunturiopas, matkamyyjä, Bed & Breakfast -majoituksen isännöinti, myyntitiimin vetäjä,  matkatuotteen kouluttaja, matkailun verkkopalvelukonseptin kehittäjä ja markkinoinnin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät erilaiset tehtävät.

Ammattiosaamisessani painottuu myöhemmällä iällä partner-asiakkuuksien hoito ja kehittäminen sisältäen vuosittaisen toimintasuunnitelman rakentamista kuukausittaiseen myynti- ja markkinointavoitteiden seurantaan, asiakastyytyväisyyden seurantaan ja kehittämiseen osallistumalla mm. erilaisten tutkimusten suunnitteluun, asiakkuuksien ja verkkopalvelun markkinoinnin ja viestinnän suunnittelua, kahden eri toimialan verkkopalvelukonseptin kehittämistä ja asiakkuuksien kehittämissuunnittelua. 

Ammatillista opettajaosaamista minulla ei ole, mutta koulutusalani ja ammatillinen pätevyyteni antaa minulle eväät toimia yhteiskunnallisten aineiden kuten matkailun, markkinoinnin, myynnin, palvelukonseptoinnin, asiakkuuksien kehittämisen ja viestinnän opetuksen parissa. 

Nykyinen työsektori ja toimenkuvaTyönantajani on SOK (Suomen Osuuskauppojen keskuskunta) ja tarkemmin toimin siellä Asiakkuus-, viestintä- ja markkinointiyksikön partnertoiminnoissa asiakkuuspäällikkönä.

Käytännössä osana toimenkuvaani vastaan tavoitteiden ja asiakassuhteen toteutumisesta, yhteistyön tavoitteiden asettamisesta ja toteutumisen seurannasta yhdessä partnereiden ja osuuskauppojen kanssa, markkinointisuunnitelmien laatimisesta ja toteutumisen seurannasta sekä tukemisesta, sisällön kehittämisestä tuotteista viesteihin matkailun verkkopalveluun yhdessä partnereiden ja Matkailu- ja ravitsemistoimialan kanssa ja verkkopalvelun konseptin kehittämisestä. 

Opettajana ja kouluttajana sekä asiantuntijana kehittymisen polkuni 

Matkailun, markkinoinnin, myynnin ja viestinnän asiantuntijana kehittymisen polkuni on lähtenyt liikkeelle matkailualan perustöistä huonesiivouksesta opastöihin ja  vastaanottotehtäviin. Myyntitaitoni hiotuivat huippuunsa matkamyyjän työtehtävissä Kilroy Travels ja Ebookers - matkatoimistoissa, joissa useiden kuukausien myyntitekniikkakoulutuksen pohjalta työhöni asettui kuukausittaiset myyntitavoitteet ja niiden seuranta. Erityistä tässä vaiheessa kehittymisen polkuani on asenne, mikä minuun tartutettiin Kilroylla ja Ebookersilla: Myyntityö on kivaa! Se on mitä parhainta asiakaspalvelua. Koska pidin myyntityöstä ja kuuluin eniten myyvien myyjien joukkoon, sain vastuulleni myyntitiimin vetovastuun sisältäen uusien henkilöiden perehdytyksen ja myyjien kuukausittaiset myynnin seurantaan painottuvat kehityskeskustelut. Kouluttajatehtäväni saivat jatkoa seuraavassa työpaikkasani Lapin Matkailussa ja Markkinoinnissa, missä vastasin Lumilomat - tuotteen myynti- ja markkinointikoulutuksesta jälleenmyyjille.

Valmistuttuani yhteiskuntatieteiden maisteriksi irtauduin matkamyyjän töistä saadakseni enemmän markkinointiviestinnän suunnittelutyökokemusta ja tein töitä hetken kiinteistösijoitusalalla markkinointisuunnittelijana, jolloin pääsin uudistamaan yrityksen verkkopalvelut. Markkinointisuunnittelijan tehtävistä jatkoin nykyiseen toimeeni asiakkuuspäälliköksi kehittämään matkailuun liittyviä tuotteita ja palveluita yhdessä matkailu- ja ravintoalan kanssa.

Opetukseen liittyvää työtä olen tehnyt ammatillisen opettamisen sijaan viimeiset kolme vuotta toimien leijasurffauksen ja leijahiihdon opettajana, mihin minulla on kansainvälinen opettajapätevyys.

SWOT opettajana

Vahvuudet: vahva ammattiosaaminen, tutkiva kehittämisote
Heikkoudet: ammatillisen opettajakokemuksen puute
Mahdollisuudet: laaja työelämäverkosto erityisesti matkailualalla, surffiopettajatyön raikas anti opettajuuteen; oppimisesta elämys
Uhat: opettajan arkeen/rutiinityöhön kypsyminen

Opettajaidentiteettini ja sen kehittymisen suunta lähitulevaisuudessa 

Näen itseni opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa yhteiskunnallisten aineiden kuten matkailun, markkinoinnin, myynnin, palvelukonseptoinnin, asiakkuuksien kehittämisen ja viestinnän opetuksen parissa. Näen, että minulla on annettavaa sekä koulutussuunnittelupuolella että opettajana ehkä myös lehtorina kokemuksen kartuttua ja innostavan työyhteisön löydyttyä. 

Henkilökohtaiset kehittymis- ja kouluttautumishaasteeni opettajan pedagogisissa opinnoissaKokemuksen puute ammatillisen opettajan työn arjesta vaatii minulta ehkä muita enemmän työntekoa ammatillisen opettajan opetusharjoittelun parissa alkaen opetusharjoittelupaikan löytämisestä. 

Motiivit, tavoitteet, odotukset opiskelun ja oppimisen suhteenMinua motivoi opiskeluissa tiimityöskentelyn ja verkkoluentojen kautta tulevat uudet, muiden näkemykset ja kokemukset ja mahdollisuus purkaa omia ajatuksia. Odotan opiskelulta uutta tietoa ja taitoa erityisesti ammatillisen opettajan työn käytäntöihin liittyen ja se tapahtuu kovan työnteon kautta. Tavoitteena on muodostaa opiskelijoiden aikana useampia työelämäyhteyksiä ammatillisiin oppilaitoksiin.  

Mitä haluan oppia ja mistä haluan tietää lisää 

Haluan oppia soveltamaan erityisesti uudenlaisia, ajan hengen mukaisia opetusmenetelmiä ja tutustumaan erityisesti nuorisoasteen opiskelijoiden ajattelumaailmaan tänä päivänä; Mikä heitä motivoi? Millaisia tavoitteita heillä on ammatillisen kouluttautumisen suhteen? Entä uravalintojen suhteen? Millainen opettaminen ja oppiminen heitä motivoi? Haluan oppia myös koulutuskokonaisuuden suunnittelutyötä ja tietää lisää tutkivan kehittämisen toimintatavasta. 

Mihin osaamisalueeseen haluan erityisesti paneutua

Haluan paneutua ammattipedagogiseen osaamiseen ja erityisesti ohjaamiseen, opettamiseen ja arvioimiseen. 

Millaisten opetusharjoitteluna toimivien ohjaus- ja opetustilanteiden kautta voin osoittaa oman osaamiseni ja kehittää sitäHaluaisin saada kokemusta 2-3 erilaisesta opetusharjoittelusta. Ensimmäinen niistä liittyy koulutussuunnitteluun; olisi hienoa päästä suunnittelemaan omaa osaamistani hyödyntäen kurssikokonaisuus ammatillisen oppilaitoksen tai jonkun spesifin yrityksen koulutuskeskuksen kuten Jollaksen tarpeisiin. Haluaisin myös saada käytännön opetuskokemusta ammatillisessa oppilaitoksessa Suomessa. Kolmantena toiveenani on hankkia kouluttajakokemusta ulkomailta kuten esimerkiksi Tanskasta esimerkiksi HR-yksikön vastuulla olevassa uusien henkilöiden perehdytyskoulutuksissa. 

Miten aion arvioida oppimistani opinnoissaMäärittelemällä tarkemmin tavoitteeni. 

Millaisen osaamiskansion haluan tehdäTavoitteenani on rakentaa kevyet WWW-sivut. 

Resurssi- ja ajankäyttömahdollisuuteni opinnoissaOlen opintovapaalla työstäni, joten ajankäyttömahdollisuuteni ovat hyvät opinnoissa. 

Toiveet ohjaukselle, ohjaajan roolista ja verkostoitumisesta 

Toivon, että ohjaaja on meidän valmentaja ja henkinen sparraaja. Olen äärettömän onnellinen päästyäni Anun ohjattavaksi. Arvostan hänen työelämätaustaansa ja raikasta otetta ohjaustyöhön. Toivon, että hän hyödyntää tarvittaessa työelämätaustansa kokemuksia erityisesti hyvistä käytännöistä liittyen verkostoitumiseen ja tutkivaan kehittämiseen liittyen. 

Tavoitteet: 

Ensisijaiset tavoitteet

1) oppia soveltamaan opetuksessa uudenlaisia, ajan hengen mukaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä

2) saada kokemusta tuntiopettajana toimisesta ammatillisessa nuoriso-asteen oppilaitoksessa

3) oppia hyviä käytäntöjä opettajan ja kouluttajan työhön työelämäverkostoitumisen suhteen

Toissijainen tavoittee

4) saada kokemusta koulutussuunnittelusta erityisesti verkkoon

Ammatillisen opettajan osaaminen opetussuunnitelman valossa

Ammatillinen osaaminen on siis kaiken osaamisen lähtökohta ja edellytys.

Ammatillisen opettajan osaaminen muodostuu henkilökohtaisesta työ- ja koulutustaustasta ja ammattipedagogisesta osaamisesta. Ammattipedagoginen osaaminen voidaan jakaa kolmeen osaamisalueeseen: 1) ohjaamiseen, opettamiseen ja arvioimiseen 2) työelämä- ja verkostoyhteistyöhön ja 3) tutkivaan kehittämiseen.

Ammatilliselta opettajalta edellytetään siis kykyä toimia vuorovaikutteisesti, yhteisöllisesti ja verkostomaisesti, taitoa tehdä töitä tutkivalla ja kehittävällä otteella ja osaamista kytkeä oppiminen erilaisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin.

Ammatillisen osaamisen lisäksi ammatillisen opettajan ydinosaamista on yhdessä työskenteleminen erilaisissa yhteisöissä ja tiimeissä.

Opintosuunnitelmassa kuvattujen osaamisalueiden merkitys opettajan työssäni?

Opsissa kuvatut osaamisalueet merkitsevät opettajan työssäni taitoa ja kykyä hyödyntää omaa ammattiosaamistani osana opetussuunnitelmaa. Ammattipedagogisia taitoja minun tulee hyödyntää ohjaamalla ja opettamalla kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden pohjalta eli pystyä valitsemaan ammattipedagogisesta työkalupakistani oikeanlaisia ohjaus- ja opetusmetodeja, jotta opetusryhmäni innostuu oppimisesta ja opiskelusta. Minun tulee myös kehittää ja ylläpitää jatkuvasti yhteyksiä työelämään kuin konsanaan olisin asiakkuuspäällikkö, jolla on partnereita työelämän puolella ja näitä partneruuksia tulee hoitaa ja kehittää. Tutkivan kehittämisen ote tulee näkyä kiinnostuksena opettajan työssäni esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia opetus- ja oppimismenetelmiä ja kokeilemalla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti myös uusia opettajan työssäni.

Osaamisalueiden herättämät ajatukset

Opettajana ei ole koskaan ”valmis” opettaja vaan omaa osaamistaan tulee pitää yllä kehittää jatkuvasti seuraamalla kasvatusalan kehitystä ja pitämällä yhteydet työelämään.

Ammatillinen opettaja vuonna 2020 eli ihan pian!

Uusi, 2000-luvulla syntynyt sukupolvi astuu ammatillisiin oppilaitoksiin viiden vuoden sisään. He ovat tottuneet olemaan tiedon äärellä 24h ajasta ja paikasta riippumatta. Heitä ei pidätellä siis luokkahuoneessa vaan heidän kanssaan on pystyttyävä hyödyntämään uusinta teknologiaa opiskeluiden toteutuksessa. He eivät innostu opettajakeskeisestä massaopetuksesta vaan siitä, että saavat räätälöidä itse opintonsa omien kiinnostusten ja tavoitteiden pohjalta. Entistä suuremmalle osalle heistä pelimaailma on iso osa arkea. Miten tämän ”jengin” tarpeisiin vastataan ammatillisessa koulutuksessa? 



Yllä oleva kokoaa yhteen päällimmäiset ajatukset, joita minulle jäi mieleen Opettajan toiminta yhteisöissä ja verkostoissa -kurssin Kari Kekkosen verkkoluennosta koskien ammatillisen koulutuksen dilemmoja 3.9.2013.

Mitä ammatillisessa koulutuksessa pitää muuttaa ja miksi? 



Ammatillinen koulutus on lapsen kengissä esimerkiksi digitaalisten innovaatioiden hyödyntämisessä, mutta sen hyödyntämisellä on kiire, sillä sähköiseen maailmaan syntynyt sukupolvi astuu ammatilliseen koulutusmaailmaan muutamien vuosien päästä. Digitalisoituminen ja uusien sukupolvien individualismi ovat kaksi viidestä isosta Karin mainitsemasta muutossuunnasta, mitkä haastavat koulutuksen. 



Luennolla osa koki, että ammatillinen koulutus on liian teoriapainotteista ja osan mielestä teoria ja käytäntö yhdistyvät hyvin. Tulevaisuuden suunta on kuitenkin kysyä opiskelijoilta, miten he haluavat painotetusten menevän ja mukauttaa opinnot yksilöiden tarpeiden mukaisiksi. Ei kuulosta helpolta muuttaa nykyisiä oppilaitoksissa käytössä olevia toimintatapoja yhdessä yössä. 



Yhteiskunnalliseen murrokseen kuuluu myös osana pirstaloituneet tavoitteet liittyen työelämäodotuksiin. Enää oppilaita ei kouluteta yhteen ammattiin, missä ollaan loppuelämä vaan ammatteja on useampia elämän varrella. Oma näkemykseni on, että tänä päivänä mennään töihin sinne, minne elämäntapa vie. Etätyötä tehdään nyt jo Suomea enemmän esimerkiksi Tanskassa eli työn ja asuinpaikan ei tarvitse olla samassa kaupungissa tai maassa. Jussi Viitasaaren kommentti luennolla tukee ajatustani; ihimisillä on monia ammatteja, mitkä tukevat toisiaan tai mahdollistavat uuden elämäntyylin mukaisen elämisen. Työn ja koulutuksen vuorottelu elämässä on yksi isoista koulutuksen muutossuunnista, joihin tulisi pystyä reagoimaan ammatillisen koulutuksen suunnittelussa.  



Karttakeppifiguurista ihmeopettajaksi 



Samaan aikaan, kun opetuskäytännöissä tulee huomioida digitalisoitumisen mahdollisuudet, tulee opettajuuden muuttua karttakeppifiguurista enemmän henkiseksi sparraaksi, valmentajaksi. 



Opettajan odotetaan olevan Karin ajatusten mukaan samaan aikaan tutkija, pedagoginen lahjakkuus, sosiaalinen ihmelapsi, alansa monipuolinen tuntija ja visionääri. Tämä on mahdollista jaetun osaamisen avulla eli muodostamalla opettajatiimejä. Tämä näkyy jo työelämässä, missä tieto ei ole tänä päivänä enää yhden erityisasiantuntijan varassa vaan erilaisista osaamisista ja tiedosta muodostuvan asiantuntijatiimin varassa. 


Hyvä luento! Kiitos Kari!