.... ammatilliset opettajaopintoni ovat suoritettu viimeistä kurssia myöten. O-ou! Mutta ei pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa, joten laitoinkin juuri viestiä opintojeni koutsille Anu Moisiolle, että onko tosiaan niin, että voisin ottaa paperit ulos opekorkeasta ja valmistua. Odotellaan, mitä Anu vastaa (vähän jännittää).
Näyttää myös pahasti siltä, että ensimmäistä kertaa elämässäni kohtaan ajanjakson, etten ole kirjoilla missään oppilaitoksessa ainakaan hetkeen. Totuushan on, että olen lukion jälkeen ollut aina kirjoilla jossain oppilaitoksessa. Lukiosta siirryin Itävallan Alpeilla vietetyn lumilautapainotteisen välivuoden jälkeen Ikaalisten kauppaoppilaitokseen, Ikaalisista Haaga-Helian ammattikorkeakouluun Porvoon toimipisteeseen, Porvoosta Rovaniemelle Lapin Yliopistoon, Lapin yliopistosta Helsingin Avoimeen Yliopistoon, Helsingistä Lahteen Palmenian tiedottajakoulutukseen, sieltä takaisin Helsinkiin ja Haaga-Heliaan opekorkeaan. Vuosia lukioajasta tähän päivään on vierähtänyt kokonaiset 20 vuotta. HUH HUH, sanoisin. Mutta nuo kaikki kokonaiset 20 vuotta ovat sisältäneet täyttä elämää ja lähes täyttä työelämääkin. Niihin vuosiin mahtuu lukemattomia kohtaamisia ja hetkiä huipputyyppien kanssa, kuten myös viimeisimpiin vuosiin opekorkeakoulussa.
Jos Anulta ei tipahda mitään yllätystä tietooni tyyliin "Martta, sulla on vielä nämä kuusi kurssia suorittamatta" niin näyttää pahasti siltä, että loppuvuosi on pyhitetty luovalle kirjoittamiselle. Tekemiselle, mistä tykkään ihan valtavasti, mutta sille ei löydy koskaan tarpeeksi aikaa.
Mutta odotellaanpa ensin Anun postia....
Näyttää myös pahasti siltä, että ensimmäistä kertaa elämässäni kohtaan ajanjakson, etten ole kirjoilla missään oppilaitoksessa ainakaan hetkeen. Totuushan on, että olen lukion jälkeen ollut aina kirjoilla jossain oppilaitoksessa. Lukiosta siirryin Itävallan Alpeilla vietetyn lumilautapainotteisen välivuoden jälkeen Ikaalisten kauppaoppilaitokseen, Ikaalisista Haaga-Helian ammattikorkeakouluun Porvoon toimipisteeseen, Porvoosta Rovaniemelle Lapin Yliopistoon, Lapin yliopistosta Helsingin Avoimeen Yliopistoon, Helsingistä Lahteen Palmenian tiedottajakoulutukseen, sieltä takaisin Helsinkiin ja Haaga-Heliaan opekorkeaan. Vuosia lukioajasta tähän päivään on vierähtänyt kokonaiset 20 vuotta. HUH HUH, sanoisin. Mutta nuo kaikki kokonaiset 20 vuotta ovat sisältäneet täyttä elämää ja lähes täyttä työelämääkin. Niihin vuosiin mahtuu lukemattomia kohtaamisia ja hetkiä huipputyyppien kanssa, kuten myös viimeisimpiin vuosiin opekorkeakoulussa.
Jos Anulta ei tipahda mitään yllätystä tietooni tyyliin "Martta, sulla on vielä nämä kuusi kurssia suorittamatta" niin näyttää pahasti siltä, että loppuvuosi on pyhitetty luovalle kirjoittamiselle. Tekemiselle, mistä tykkään ihan valtavasti, mutta sille ei löydy koskaan tarpeeksi aikaa.
Mutta odotellaanpa ensin Anun postia....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti